Ruotsia suomeksi

Olen Ruotsiin muuttanut suomalainen nainen. Kerron blogissani tuntemuksistani, havainnoistani ja kokemuksistani täällä Ruotsissa.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Kevättä(kö) jo?

Meillä on ollut täällä peräti jo kaksi talvea. Molemmat talvet ovat kestäneet viikon😮. Ihmeellinen talvi, ei millään pysy pakkaset vaan viikon jälkeen mennään taas reilusti plussalle.
Eilen oli taas ihana "kevätpäivä", +8 astetta ja aurinko paistoi.



Sukset odottaa siis vielä käyttöä täällä. Tosin tuossa parin kilsan päässä on tykitetty hiihtolatu ja joka lauantai hiihtotekniikkaopetus ja sinne aion suunnistaa, kun selviän tästä yskästä joka viime viikolla iski.

Muuten tällä mennään entiseen tahtiin arkea.
Lyhensin työpäiviä puolella tunnilla (siis "rastin" verran), jotta koirien ei tarvitsisi olla niin pitkään yksin. Tällähän ei periaatteessa saisi jättää koiria yksin kuutta tuntia pidempään. Sen vuoksi täällä on aika monta koirapäiväkotia joihin voi lemmikkinsä viedä jos tekee pitkiä päiviä. Tostaiseksi ollaan pärjätty jakamalla aikataulut niin, että ei ole tarvinut päivähoitoon turvautua 😊.

Töissä ollaan vihdoinkin alettu suunnittelemaan struktuuria lasten päivään ( ei siihen mennyt kuin 5kk! 😫).
On vaatinut "kynsien pureskelua", toisen päiväkodin opettajan mielipidettä ja paljon perusteluja ennen kuin meidän ryhmässä ollaan päästy siihen, että suunnitellaan toimintaa. Viimeisin keskustelu käytiin tähän tapaan;

Minä: "Olisi hyvä jos saisimme viikkoon jonkinlaista rakennetta. Esimerkiksi maanantaina liikuntaa, tiistaina kädentaitoja/askertelua, keskiviikkona luontoretki, ym. ym."
Ryhmän toinen ope: " Mutta jos lapsi ei halua askarrella?"
Minä: "Mistä lapsi tietää mitä askartelu on jos hän aina saa valita tekevänsä jotain muuta, kun muut askartelevat? Tai miten hän koskaan oppii askrtelusta mitään jos hän ei koskaan sitä pääse kokemaan? Tarkoitus ei ole vaatia lasta tekeään jotain mikä ylittää hänen kykynsä vaan tarkoitus on, että lapsi tekee kykynsä mukaan. Hän saa kehuja tekemisestään ja saa onnistumisen kokemuksia siitä, että on pystynyt johonkin uuteen.
Ryhmän toinen ope: " Minä en pidä siitä että lapsi pakotetaan."
Minä:" Miten lapset oppivat mitään tai kokevat mitään uutta, jos he saavat aina valita toiminnan itse? Eihän lapsi tiedä mitä kaikkia mahdollisuuksia on."
Ryhmän toinen ope: ...hiljaisuus....
Tässä keskustelussa meillä oli mukana opettaja sellaisesta päiväkodista, jossa on struktuuria ja suunniteltua toimintaa ja hän ymmärsi mitä ajoin takaa. Saa nähdä menikö mun ehdotus läpi.

Ja näitä keskusteluja oon käynnyt siis alusta lähtien. Tämä tilanne ei ole kaikissa päiväkodeissa, mutta sattuu nyt olemaan tässä missä mä työskentelen. On myös päiväkoteja joissa suunnitellaan ja "pakotetaan"😉 lapset tekemään jotain kivaa ja uutta. Ehkä pitää jossain vaiheessa vaihtaa päiväkotia....😏.
Muuten meillä on kyllä tosi toimiva, osaava ja joustava työporukka 👍. Ja nyt alkaa jännät ajat, kun meille rakennetaan lisäosa 50:lle uudelle lapselle!


Kaikille ihanaa viikonloppua!










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti