Ruotsia suomeksi

Olen Ruotsiin muuttanut suomalainen nainen. Kerron blogissani tuntemuksistani, havainnoistani ja kokemuksistani täällä Ruotsissa.

lauantai 12. elokuuta 2017

Kesäloma, osa1

Viikonloppu itsekseen👌. Ehtii jopa avata koneen ja istua kirjoittamaan.
Luulin, että lomalla ehtisi, mutta ei.
Piti jakaa tämä päivitys kahteen osaan että ei tule liian pitkää tekstiä.😉

Olin siis lomalla heinäkuussa. Ensimmäiseksi tapasin Rogerin sukua heidän sukukokouksessa.
Heti sen jälkeen reissasimme Suomeen.
Koko kevät on mennyt Nattea lääkärissä käyttäessä (tai siltä on ainakin tuntunut) ja pieni pelko oli että se ei tulisi kuntoon ennen matkaa.
Vikaa löytyi maksasta ja siihen kun saatiin lääkitys niin alkoi koiralla uusi elämä. Siispä laivalla yli ja koirat äidille hoitoon. Siitä suuri kiitos Mamille💓💓.
Samana päivänä vielä lento Dubrovnikiin.

Dubrovnik oli mukava kohde👍.
Lämpöä oli joka päivä 27-32 astetta ja vaikka iltasella saattoi tulla pilviä niin ei satanut kertaakaan ja lämpö pysyi sopivana.
Päivät meni hotellin allas-/merialueella ja iltapäivästä lähdettiin kävelemään vanhaa kaupunkia kohti.
Hotellin allasalueella pystyi parina iltana syödä illallista.
Olimme tyytyväisiä hotellin tasoon ja sijaintiin. Meillä oli parveke merelle/altaalle.


Vanhakaupunki oli kaunis. Ihania kapeita katuja, paljon ravintoloita, butiikkeja ja historiaa. Ruoka oli hyvää!



Toisella puolella kaupunkia oli pieni satama josta lähti laiva lähisaareen, Lokrumiin kuin myös muita turistiveneitä. tähän satamaan ei päässyt isommat risteilyalukset, joten niistä kuljetettiin matkustajat kaupunkiin pienimmillä aluksilla.


Dubrovnikia on käytetty mm. Game of Thrones kuvauksissa ja kaupungissa järjestetäänkin paljon erilaisia opastettuja kierroksia kuvauspaikoilla. Me valitsimme kävellen tehtävän 2 tunnin opastuksen.Oli tosi kiva ja mielenkiintoinen kierros. Opas tiesi paljon ja mukana oli kuvakansio josta saattoi nähdä kohteet sarjassa.




Kävimme myös puolentoistatunnin opastetulla autokierroksella, lähialueen nähtävyyksillä.
Kävimme katsomassa Euroopan lyhyintä jokea, 40m. 😊


Ja autokierros päättyi Dubrovnikin takana olevalle "vuoren" huipulle katsomaan auringonlaskua ja nauttimaan paikallista viiniä.

Suosittelen kohdetta. Jos haluaa vuokrata auton, niin lähistältä löytyy muutakin nähtävää. Me ei haluttu nyt tällä kertaa istua autossa.😊
Ihmiset olivat ystävällisiä ja avuliaita.

Nyt nukkumaa, että jaksan huomenna kirjoittaa osan 2 😉.



sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Paljon on tapahtunut

Huh huh!
Paljon on ehtinyt tapahtua edellisestä kirjoituksesta.
Sain uuden työpaikan.
Kävimme Prahassa.
Myin Suomiasunnon ja roudasimme tavarat Ruotsiin.
Ja kaiken tän ohessa olemme koittaneet ehtiä elää normaalia arkea.

Mutta aloitetaan uudesta työpaikasta.
Kvinnebystigen 1, 5min kotoota pyörällä👍.
Rakennus on terve 👍.
Työkaverit ovat mukavia ja osaavia👍.
Työskentely muistuttaa suomen tyyliä, rajat ja rakkaus + lapsilähtöinen👍.
Seurataan Lpfö98:a👍
Strukturoidut ja suunnitellut päivät joihin mahtuu paljon lasten kohtaamista👍.
Pääsin vieläpä mukaan Hållbar utvecklin-ryhmään joka on tosi mielenkiintoista.
Nyt olen hakenut myös opiskelemaan. 15 korkeakoulupistettä, käsitellen tätä ruotsalaista lastenkasvatusta ja opetusta.
Tällainen on työympäristö missä työskentelen nykyään.




Sitten Praha.
Kävimme ystävien kanssa pitkällä viikonlopulla Prahassa. Ensimmäinen kerta mulle. Ihana kaupunki. Paljon nähtävää ja hieno historia. Asuimme melko keskustassa josta oli helppo kävellä kaikkialle. Kävimme opastetulla turistikierroksella joka tehtiin pyöräillen, tosi hauska!
Turisteja oli jo paljon vaikka oli vasta huhti-toukokuun vaihde. Mitä se onkaan kun alkaa kunnon turistiaika 😮.
Kokeilimme olutkylpylääkin. Mähän en olutta juo, mutta hyvin pystyi siinä kylpemään😁.
Suosittelen käymään Prahassa!





Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä; muutto pysyvästi tänne lahden toiselle puolelle.
Kävimme toukokuun lopussa tyhjentämässä Saunalahden asunnon. Olimme jo aikaisemmin muuttaneet osan tavaroista Ruotsiin, mutta nyt piti muuttaa loput, koska olin myynyt asunnon pois.
Kaikki jotka ovat joskus muuttaneet tietävät, että niitä tavaroita tuntuu löytyvän sitämukaan lisää, kun niitä kuskaa autoon...😲.
Onneks olin antanut jo osan huonekaluista pois, mutta silti!
Paljon meni kierrätykseen, roskiin ei menny kovinkaan paljoa.
Ja eihän se muutto siihen lopu, että kamat on roudattu tänne. Nyt pitää löytää paikka niille täällä. Onneksi meillä on kellarikerros johon on voinut sijoittaa, mutta sekin vaatii vielä järjestelyä. Pikkuhiljaa!






Nyt voikin sitten pohtia, että tarvitaanko me oikeasti näin isoa asuntoa...😁😁😥

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Muutoksia

Ensi viikko vielä ja sit vaihtuu....työpaikka😊
Vaihdan siis päiväkotia, tai siis förskolaa, niin kuin täällä sanotaan. Sain paikan lähempää kotia, Kvinnebystigen 1.
Rakennus on uudempi. Yksi syy miksi hain tähän päiväkotiin oli se, että se on uudempi mutta myös että sain luettavakseni kirjan "Systematiskt kvalitetsarbete i föskolan" ja kirjan kirjoittaja toimii johtajana tässä pk:ssa.



Nykyisessä päiväkodissa kaikki se paperityö ja "kehittäminen" mitä ollaan tehty on tuntunu jotenkin sekavalta. Ei varsinaisesti johtanut mihinkään. Kauheesti on pitänyt istua koneen ääressä ja kirjata tavoitteita, analysointia ja työmenetelmiä, mutta kuitenkaan ne ei ole näkyneet työssä. Kaikki on ollut todella sekavaa.

Tän kirjan luettuani on mulle jotenkin valjennut tää systeemi. tässähän on oikeasti järkeä!😊
Täällä siis noudatetaan Läroplania ( Lpfö98) joka on oikeasti aika kattava.
Kun sen ekan kerran luin ajattelin, että tätähän me tehdään jo Suomessa. Mutta kun aloitin työt täällä ja otin Lpfö98:n uudestaan luettavaksi, tajusin miten hyvä työkalu se on meille!
Työn kautta oon sitten miettinyt myös sitä miten Lpfö98 saadaan näkyväksi vanhemmillekin. Miten tätä työtä pystyy kehittämään paremmaksi, miten me voidaan arvioida omaa työtämme, miten me tuetaan lapsen kehitystä vieläkin paremmin ym?
Ja siinä tulee mukaan tämä "systemaattinen laatutyöskentely" ( mitensen nyt kääntäis suomeksi). Täällä dokumentoidaan paljon enemmän lasten päiviä. Sitä dokumentoidaan kuvin ja kirjoituksin. Ja kaikki dokumentointi ja analysointi tähtää siihen, että me tehtäisiin työtämme strukturoidummin ja meillä olisi se tavoite mielessä mihin tähdätään. Että päivistä ei tulisi vain sellaisia "kuhan nyt tässä 8 tuntia jotenkin kulutetaan"-päiviä.

Ja nyt siis toivon, että pääsen tällaiseen työyhteisöön jossa oikeasti tehdään jotain konkreettisesti lapsen kehityksen eteenpäin viemiseksi.
Tietysti on päiviä jolloin työskennellään sponttaanisti. Päällimmäisenä kuitenkin mun mielestä on pidettävä se että ,kutsutaan sitä sitten päivähoidoksi tai esikouluksi, sillä on tavoitteet. Se ei ole vain lapsen valvomista, että vanhemmat voivat käydä töissä. Haastetaan ja tuetaan  lasta kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja tehdään se lasta tukevin metodein. Lapsilähtöisesti ei niin että mitähän mä nyt aikuisena tänään jaksaisin/haluaisin tehdä.
Sitä on laadukas förskola/päivähoito.

Noniin, se siitä työpaasauksesta 😀

Mä halusin oikeestaan kirjoittaa hauskasta huomiosta täällä.
Täällä kaikilla liikenneympyröillä on nimet 😁. En nyt muista onko niin Suomessakin, mutta saa virkistää mun muistia jos on.





Toinen hauska asia johon törmäsin täällä on 104-vuotias mummeli joka pitää blogia! Se kirjoittaa blogiinsa joka päivä. Olikohan se 91-vuotias kun kävi nettikurssin ja alkoi kirjoittaa. Käykää katsomassa: Blogga med mig/Dagny "Bojan" Carlssons blogg. Ihana mummo!!


Siinähän se taas.
Heips!


torstai 23. helmikuuta 2017

Aikansa kutakin

Hei taas.

Aika menee melko nopeasti, ei meinaa mukana pysyä.
Nyt oon ollut töissä täällä 7kk. Päiväkoti jossa työskentelen on kaksiosainen (en tiedä oonko kertonutkin jo). Rakennukset ovat reilu 50 vuotta vanhoja ja niihin on jonkinlaista remonttia tehty tässä vuosien saatossa.
Rakennuksissa on ollut sisäilmaongelmia, mutta niitä on "yritetty" parannella.
Mittauksia on tehty ja tulokset ovat olleet "hyviä". Vuokranantaja on Lejonfastigheter ja arvatkaa kuka on tehnyt nämä mittaukset joista on tullut vain hyviä tuloksia.... ;) Jep! Sama firma.
Ja tällaisesta mittauksestahan meikäläisellä on "vain hyviä kokemuksia" 😀😀

No meikäläisen historialla  ei tarvinnut odottaa kuin pari kuukautta kun ensimmäiset oireet ilmestyivät :(.
Nyt yskitään, kärsitään iho-ongelmista, päänsärystä ja huimauksesta.....
Tänään tein ratkaisun ja ilmoitin pomolle, että valitettavasti en voi jatkaa enää tässä päiväkodissa. Olisin siirtynyt nykyisestä rakennuksesta viereen valmistuvaan uuteen rakennukseen kuukauden kuluttua, mutta kuitenkin olisin joutunut olemaan joitain aikoja vanhassakin.

Toinen asia joka mua häiritsee tässä yksikössä on struktuurin/suunnittelun/ yhteisten sopimuste pitämisen  puute.
Täällä on tosi hieno Läroplan 98 jossa kuvataan hienosti mitä förskolan tulee tarjota lapselle. Mutta ei! Kun tässä yksikössä ei vain pystytä seuraamaan tai toimimaan sen mukaa. Nyt ollaan viimeiset 5kk keskitytty vain kieleen,kirjoittamiseen,puheeseen. Kaikki muut alueet ovat jääneet unholaan....
Pomo myöntää myös itsekin tämän, että täällä ei oikein (vielä) hallita Läroplania.

Olen joskus ihmetellyt miten ammatti-ihmiset jotka rakentavat taloja ammatikseen (tai mitä nyt kukin tekee ammatikseen) voi päästää käsistään paskaa?! Eikö ihmisillä ole minkäänlaista ammattiylpeyttä!?
Musta rupesi tuntumaan, että mä en saa tehdä sitä mihin mut on koulutettu sitä minkä osaan, en saa luoda lapsille tilanteitta/mahdollisuuksia tutkia ja kokea. En pääse toteuttamaan hienoa Läroplania. Joten mun ammattiylpeys ei suostu siihen, että menen sieltä mistä aita on matalin tai kaatunut.
Muutenkin meillä on haastava lapsiryhmä, joka vaatii kaikkien aikuisten tähtäävän samaan maaliin. Mikäli näin olisi, olisi ihana vastata haasteeseen mutta koska koen olevani yksin struktuurin ja käytänteiden rakentamisen kanssa katson että oman jaksamisen vuoksi on hyvä vaihtaa paikkaa.

On siis aika etsiä paikka missä saa käyttää kaikkea oppimaansa ja nähdä lasten nauttivan tekemisestä ja luoda lapsille kokemuksia.

Katsotaan mikä paikka löytyy. Siitä nyt ainakin lähden, että rakennus on terve!


Teillä on siellä Suomessa tullut lunta oikein kunnolla. Meni se lumisade ohi täältäkin, mutta tältä näyttää "ruåtsalaisen" lumisateen jälkeen. 😁

Mukavaa loppuviikkoa!






maanantai 6. helmikuuta 2017

Päivitystä

Taas on aikaa kulunut edellisestä päivityksestä, mutta parempi myöhään jne.

Mä olen täällä asuessa miettinyt sitä ajatusta mihin Suomessa asuessa aika useasti törmäsi.  Varsinkin, kun on kyse urheilusta meillä usein ajatellaan, että voidaan hävitä kelle tahansa paitsi ruotsalaisille. Nehän nauraa meille kaikessa ja jos vielä hävitään urheilussa, niin sehän se vasta on piste i:n päälle!
Mutta minkä olen huomannut nyt  täällä on, että ei täällä kauheasti pohdita suomi/ruotsi vastakkain asettelua.
Jos nyt ajatellaan urheilua, niin tärkeintä ruotsalaisille on voitto😄, on laji sit mikä tahansa tai vastustaja kuka tahansa. Usein telkkarissa esim. selostajat puhuvat hyvin positiiviseen sävyyn suomalaisista kilpailijoista.
Ennemminkin asenne suomalaisia kohtaan on sellainen sisarellinen.
Ja saman olen kokenut omassa elämässänikin. Todella ystävällisesti ja kiinnostuneesti suhtaudutaan ja vähän kuin olisi samaa maata😊. Ja niinhän me ollaankin, ainakin mikäli kuuntelee historiantutkija/toimittaja/kirjailija Herman Lindqvistiä😉.
Ihmiset kyselevät mielellään mitä eroavaisuuksia meidän kahden maan välillä on.Ja mikä yllättävää, välillä saa kysymyksen; "Mitä Suomessa ajatellaan ruotsalaisista?" Ja usein sanovat, että "teillä siellä Suomessa on monta asiaa paljon paremmin kuin meillä!"
Joten lopetetaan itse painamasta sitä leukaa alas ja ollaan iloisia siitä, että meillä on pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa👍😊. Nää ei oo yhtään sen ihmeellisempiä ihmisiä kuin me suomalaisetkaan, ehkä vähän iloisempia😁.

Tänään kävin "korkkaamassa" yksityisen gynekologivastaanoton (kuva alla). Tiesin jo Suomesta, että yksityinen on kallista ja oonkin ollut iloinen kaupungin työntekijä ja nauttinut kerran vuodessa saamastani ilmaisesta tarkistuskäynnistä. Juuri ennen tänne muuttoa tosin Espoo aloitti säästämisen ja näistä lekurieduistakin leikattiin.
No olin kuitenkin varautunut täälläkin normiyksityistaksaan. Meinas silmät tipahtaa päästä, kun lasku yksityisellä gyniksellä oli 200kr (n.25e)!! På riktigt!
Se oli kuin olis laittanut rahaa pankkiin 😀.


Pieni muistutus tähän loppuun;
Täällä vaihtuu kolikot kesällä. Jos jollain on paljon vanhoja kolikoita tallessa, kannattaa lähteä risteilemään ja käyttää ne pois 😉. Alla uudet kolikot.



Palataan!



lauantai 21. tammikuuta 2017

Kevättä(kö) jo?

Meillä on ollut täällä peräti jo kaksi talvea. Molemmat talvet ovat kestäneet viikon😮. Ihmeellinen talvi, ei millään pysy pakkaset vaan viikon jälkeen mennään taas reilusti plussalle.
Eilen oli taas ihana "kevätpäivä", +8 astetta ja aurinko paistoi.



Sukset odottaa siis vielä käyttöä täällä. Tosin tuossa parin kilsan päässä on tykitetty hiihtolatu ja joka lauantai hiihtotekniikkaopetus ja sinne aion suunnistaa, kun selviän tästä yskästä joka viime viikolla iski.

Muuten tällä mennään entiseen tahtiin arkea.
Lyhensin työpäiviä puolella tunnilla (siis "rastin" verran), jotta koirien ei tarvitsisi olla niin pitkään yksin. Tällähän ei periaatteessa saisi jättää koiria yksin kuutta tuntia pidempään. Sen vuoksi täällä on aika monta koirapäiväkotia joihin voi lemmikkinsä viedä jos tekee pitkiä päiviä. Tostaiseksi ollaan pärjätty jakamalla aikataulut niin, että ei ole tarvinut päivähoitoon turvautua 😊.

Töissä ollaan vihdoinkin alettu suunnittelemaan struktuuria lasten päivään ( ei siihen mennyt kuin 5kk! 😫).
On vaatinut "kynsien pureskelua", toisen päiväkodin opettajan mielipidettä ja paljon perusteluja ennen kuin meidän ryhmässä ollaan päästy siihen, että suunnitellaan toimintaa. Viimeisin keskustelu käytiin tähän tapaan;

Minä: "Olisi hyvä jos saisimme viikkoon jonkinlaista rakennetta. Esimerkiksi maanantaina liikuntaa, tiistaina kädentaitoja/askertelua, keskiviikkona luontoretki, ym. ym."
Ryhmän toinen ope: " Mutta jos lapsi ei halua askarrella?"
Minä: "Mistä lapsi tietää mitä askartelu on jos hän aina saa valita tekevänsä jotain muuta, kun muut askartelevat? Tai miten hän koskaan oppii askrtelusta mitään jos hän ei koskaan sitä pääse kokemaan? Tarkoitus ei ole vaatia lasta tekeään jotain mikä ylittää hänen kykynsä vaan tarkoitus on, että lapsi tekee kykynsä mukaan. Hän saa kehuja tekemisestään ja saa onnistumisen kokemuksia siitä, että on pystynyt johonkin uuteen.
Ryhmän toinen ope: " Minä en pidä siitä että lapsi pakotetaan."
Minä:" Miten lapset oppivat mitään tai kokevat mitään uutta, jos he saavat aina valita toiminnan itse? Eihän lapsi tiedä mitä kaikkia mahdollisuuksia on."
Ryhmän toinen ope: ...hiljaisuus....
Tässä keskustelussa meillä oli mukana opettaja sellaisesta päiväkodista, jossa on struktuuria ja suunniteltua toimintaa ja hän ymmärsi mitä ajoin takaa. Saa nähdä menikö mun ehdotus läpi.

Ja näitä keskusteluja oon käynnyt siis alusta lähtien. Tämä tilanne ei ole kaikissa päiväkodeissa, mutta sattuu nyt olemaan tässä missä mä työskentelen. On myös päiväkoteja joissa suunnitellaan ja "pakotetaan"😉 lapset tekemään jotain kivaa ja uutta. Ehkä pitää jossain vaiheessa vaihtaa päiväkotia....😏.
Muuten meillä on kyllä tosi toimiva, osaava ja joustava työporukka 👍. Ja nyt alkaa jännät ajat, kun meille rakennetaan lisäosa 50:lle uudelle lapselle!


Kaikille ihanaa viikonloppua!










sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vuosi vaihtui

No niin, nyt ollaan sitten vuodessa 2017.
Mietin yks ilta viime viikolla, että mihin kaikki 2000-luvun vuodet on menneet. Nyt ollaan jo vuodessa 17! Mitä sitä on ehtinyt tehdä 2000-luvulla? Onhan sitä tietty ehtinyt vaikka mitä, mutta kun "miesmuisti" on niin lyhyt niin tuntuu, että ei paljoakaan ole tapahtunut 17:n aikana 😊.

Vuoden viimeinen viikko oli lomaviikko. Ehdimme viettää mukavan ostospäivän Tukholmassa, Mall of Skandinaviassa. Jestas miten iso ostoskeskus! Emme ehtineet käydä koko ostaria läpi yhdessä päivässä joten sinne on mentävä uudestaan, harmi....😁.





Lomaviikolla olen saanut tehdä ihania pitkiä lenkkejä koirien kanssa ja mikä parasta, saanut myös Roksun mukaan lenkeille 😍.
Täällä on ihania metsäpolkuja joilla voi yleensä pitää koiria vapaana.
Jotenkin uskomatonta, että luonto on ihan vihreä viel näin tammikuussa. Tänään aamulenkillä linnut lauloivat ihan kuin olisi kevät pitkällä 😮. Sitä tietää, että se lumi tulee vielä ja pakkanen, mutta silti on ihan kevättä ilmassa.




Uusivuosi otettiin vastaan jällen ystävien luona keskustassa. Suomen 100 v synttärien johdosta halusin vetää porukalle tietokilpailun jossa testasin suomitietoutta 😀. Hyvin tietävät Sibeliuksen, Kalevalan, kansalliseläimen, Helsingin historian ja osaavat jopa jonkinverran suomalaisia sanoja😁.

Täällä on joka vuosi Linköpingin linnan läheisyydessä torilla tapahtuma, jossa pidetään puhe ja siellä on joku musiikkiesitys ja viimeiseksi nähdään valoesitys joka heijastetaan linnan seinään. Tänä vuonna se oli maa-,vesi- ja ilmateemalla. Kestää n. 5-10min. Tosi hyvin tehty!








Tästä on hyvä palata arkeen. Loppuvuosi meni meillä päiväkodissa vatsatautiepidemian kourissa. Toivotaan, että lomapäivät ovat putsanneet pöytää ja saadaan aloittaa uusi vuosi terveempänä 👍. Innoissaan aloitan taas työt ja paljon on tehtävää. Viiskarit on "saatava eskarikuntoon" ja se tarkoittaa monella "kieliprojektia", mutta myös kykyä keskittyä tekemisiin ja kärsivällisyyden kasvattamista.

Hyvää loppuvuotta kaikille!